Maitotila, Kortesjärvi
Etelä-Pohjanmaan maitotiloilla luotetaan KS80-tikkaaseen
Luonnonvarakeskuksen tilaston mukaan Suomessa oli vuoden 2019 lopussa 5 783 maidon tuottajaa. Laukkosen lokakuussa 2019 käyttöönotettu navetta Etelä-Pohjanmaalla on yksi niistä.
Kahden lypsyrobotin uudisrakennus valmistui suunnitellussa aikataulussa Kortesjärvelle. ”Aikataulun mukaan on tehty. Kesäkuussa 2019 päästiin hommiin ja lokakuussa lehmät muuttivat sisälle,” kertoo Pasi Mäki Markin Sähköstä ja jatkaa ”Toki kaikenlaista pientä on käyty tekemässä senkin jälkeen. Näissä täysin uusissa kohteissa on mukavaa se, että yleensä saadaan jatkossa huoltaa, seurata ja ylläpitää kohdetta.”
Uudessa navetassa on tilaa 120 lypsävälle ja lisäksi reilunkokoiset tilat vasikoille. Maitotilan vanha navetta jäi käyttöön nuorkarjan suojana. Modernissa navetassa ilmanvaihtoon on kiinnitetty erityistä huomiota. Vaikka tilat ovatkin uudet ja ilmanvaihto toimii, niin lehmä on edelleen lehmä. Sisätilassa syntyy poistettavia päästöjä eli hiilidioksidia, metaania sekä ammoniakkia. Kaksi jälkimmäistä rasittavat myös kaapeliteitä.
Kestävät ratkaisut haastaviin olosuhteisiin
Navettarakennuksiin Markin Sähkön miehet valitsevat lähtökohtaisesti aina KS80 HDG -tikashyllyt. ”Se on hyvä ja kestävä hylly sellaiseen ilmastoon”, kehaisee Mäki, ja jatkaa ”Ja kyllähän me aina on käytetty Mekaa. Paitsi jos urakkakohteeseen on pakotettu valitsemaan jotain muuta.” Laukkosen tilalla suurin menekki oli KS80-300-tikashyllyllä. Lypsyrobottien tarvitsemille kaapeleille ja maitoputkille on asennettu kaapelitikkaat 600 leveänä.
Tilan varavoimageneraattori hörähtää käyntiin, jos valtakunnan verkkoon tule sähkönsyöttöhäiriö. Reilu kolme kertaa keskimääräistä suuremman karjan lypsäminen käsin kaksi kertaa päivässä kuulostaa sangen työllistävältä, joten varautuminen katkoksiin on perusteltua.
”Hygienia-asiat ovat erittäin tarkkoja,” vastaa Mäki kysymykseen siitä, että mikä navettojen sähkötöissä on erityistä. Rakennukseen mentäessä vaihdetaan aina tilan omat jalkineet. Jos kesken työn pitää ulkopuolelta käydä hakemassa lisää tavaraan, niin ulos mentäessä vaihdetaan jalkaan omat kengät. Tällä tilalla sai työskennellä omilla vaatteilla, mikäli samoilla pukineilla ei oltu käyty jollain toisella maitotilalla samaisella viikolla. Toinen erityisseikka on tietenkin se, että nykyajan navetoissa lehmien pitää päästä kulkemaan vapaasti. Se tarkoittaa siis, että mitään ei saa olla sellaisella korkeudella edes hetkellisesti, mihin tuotantoeläin voi ylettyä ja mahdollisesti siten loukata itsensä tai rikkoa paikkoja.
Investointeja tulevaisuuteen
”Meillä on tulossa kaksi navetan laajennus- ja muutostyötä ja pian alkaa täysin uuden navetan sähköistys,” ynnää Mäki tämän vuoden maitotilakohteet. ”Isoja ja pitkänajan investointejahan nämä ovat. Pakko on nostaa hattua ihmisille, jotka haluavat varmistaa suomalaisen ruuan saatavuuden.” summaa Pasi Mäki lopuksi.
Ihailtavaa tosiaan on tuo eteläpohjalainen yrittäjyys ja rohkeus, sillä suomalaisten maitotilojen määrä on ollut selkeästi laskusuuntainen jo pitkään ja ennusteet tuottajien määrän putoamiseen ovat synkeät.
Alkuperäinen artikkeli julkaistiin Mekafoonissa 2/20. Maksuton asiakaslehtemme ilmestyy kolme kertaa vuodessa.
Liity sinäkin tilaajaksi täyttämällä yhteystietosi tilauslomakkeelle.
Haluatko lisätietoja?
Myyjämme kertovat mielellään lisää.
Sopivat tuotteet vastaaviin projekteihin
Tuotteet
Sopivat tuotteet vastaaviin projekteihin
Tuotteet
Projekteja
Samanlaisia projekteja
Projekteja
